The Big Easy

Nyt aletaan olla reissun puolivälissä: kaksi viikkoa ollaan jo matkattu, mutta vielä on 14 päivää aikaa ottaa kaikki irti lomailusta ennen kotiinpaluuta ja siellä odottavia kesätöitä. Tässä hieman matkasaldoa tähän astisesta:

Ensimmäiset kolme päivää vietimme New Orleansissa, eli Yhdysvaltojen Big Easyssa. Hengailimme French Quarterissa ilman minkäänlaista stressiä, vaikka samaan aikaan kuulimme Nykin hotellivarauksemme peruuntumisesta ja muutaman päivän päästä koittanut Miamiin siirtyminen alkoi tuntua mahdottomuudelta: alkuperäinen bussisuunnitelma peruuntui ihmisten kommenttien perusteella ja autovuokraamoilla ei ollut tarjota autoa tai vaihtoehtoisesti he eivät hyväksyneet palautuspaikaksi eri kaupunkia.

Löysimme todella hyviä ravintoloita, joissa nautimme paikallisia herkkuja: Jambalayaa, Po-Boyseja, Gumboa. 

'

Maistoimme myös Café du Monden beignetseja, mutta täytyy sanoa, etteivät ne kyllä yltäneet missään määrin samalle tasolle äidin tekemien veen munkkien kanssa. Kahvi oli kuitenkin aika hyvää. 

Ruoan lisäksi NOLAn parhaita puolia ovat lukuisat katutaitelijat. Hyvää musiikkia kuulee kaikkialla ja kaduilla näkee taikureita, ennustajia ja vaikka mitä.

Paikallisilla ratikoilla on myös kätevä nähdä kaupunkia. Myös me ajeltiin kokemuksen vuoksi tällaisella streetcarilla, mutta esimerkiksi ranskalaisissa kortteleissa hengailuun riittää täysin omat jalat ja hyvät kengät.

Suosittelen New Orleansia kaikille Yhdysvaltoihin matkaaville. Kaupunki on kaiken kaikkiaan todella ihastuttava. Pienenä varoituksen sanana kuitenkin, että tabascojen kanssa kannattaa olla todella varovainen. Allekirjoittanut onnistui polttamaan suunsa rakkuloille, kun ei maistiaista ottaessaan vilkaissut, mitä purkin etiketissä luki...

Do I look like I have a car?

Morostus NOLAsta! 

Tänään aamulla kävin tekemässä viimeisen loppukokeen ja sen jälkeen tsekkasin itseni ulos asunnostani, raahasin kamat pihalle ja hurautin taksilla Baton Rougen bussiasemalle. Tähän väliinkin sopi tosin aika monta tuskaista huokausta liian vaikeiden tenttikysymysten vuoksi ja useita hikisiä punnerruksia ylisuurten matkalaukkujen takia. Varsinainen vastustaminen alkoi kuitenkin vasta bussiasemalla, sateen muodossa.

Onnistuin kastumaan täysin jo siinä vaiheessa, kun yritin saada laukkujani sopimaan bussin alaosaan. Varsinainen kaatosade oli kuitenkin vastassa vasta New Orleansissa ja matka bussipysäkiltä hotellille tuntui ikuisuudelta. Oikeasti matkaa oli ehkä pari sataa metriä, mutta tietöiden ja rapakoiden vuoksi jouduin kiertämään aika tuskaisen lenkin. Itku meinasi tulla, kun läpimärkänä pääsin hotelliin ja respan nainen kysyi minulta, olinko tullut autolla.

Kun pääsin hotellihuoneeseen, olin aivan sippi. Heräsin tänä aamuna jo puoli viiden aikaan kertaamaan kokeeseen ja nukkumaankin menin vasta kahdelta. Loppupäivä onkin mennyt lähinnä sängyllä leopardiviltin alla lötkötellen. Olin suunnitellut meneväni hotellini altaalle ottamaan aurinkoa, mutta sade onnistui pilaamaan senkin ilon.

Mama, I'm coming home!

Niin se vaan on, että tämä kevät alkaa olla nyt pulkassa ja äitin ja isin tuhlaajatyttö palaa kotiin. Huomenna on viimeinen tentti ja heti sen jälkeen alkaa kotimatka. Tosin olen suunnitellut siitä sen verran mutkikkaan, että kestää vielä 30 päivää ennen kuin pääsen äidin ruokapatojen äärelle. Välipysäkkeinä tulee olemaan muun muassa New Orleans, Miami, Bahama, Atlanta, Tampa ja New York. Onneksi olen suunnitellut matkustavani kevyesti, niin paikasta toiseen siirtyminen on helppoa ilman liikoja kantamuksia...

Siinä laukut nätissä kasassa. Onneksi tuosta puuttuu vielä käsilaukku, niin ei mene ihan turhan helpoksi matkaaminen.

Ruokapäiväkirjaa Baton Rougesta

Turistipäivään kuului myös paikallisten herkkujen nauttiminen. Kävin syömässä ensimmäistä kertaa Raising Cane's:ssa, joka on paikallinen chicken fingers -ketju. Kämppikseni kehui paikkaa jo heti tänne tultuani ja muutenkin olen kuullut, että se on pikaruokaravintoilsta yksi suosituimmista Baton Rougessa. Itse en ole kauhea kanasormien ystävä, mutta tänään päätin antaa paikalle mahdollisuuden. Ja ihan syötäväähän se oli, mutta en ehkä silti ymmärrä kyseisen paikan hehkutusta...

Itse valitsin listalta The Box Dinnerin, johon kuului chicken fingerseja, ranskalaisia, coleslawta, paikan omaa dippikastiketta ja Texas toast. Aikamoinen mättö siis. Omata mielstäni annoksen paras osuus oli kenties Texas toast ja myös coleslaw oli aika hyvää.

Kävelyn jälkeen kävin vielä LSU:n omasta Dairy Storesta jätskin. Olin kuullut monelta, että paikan jäätelö on tosi hyvää, mutta en ollut aiemmin ehtinyt sitä itse maistamaan. Nyt on sekin korjattu ja valitsemani Tiger Bite oli kyllä aika jees kuumana kesäpäivänä!

Pulut yhdes koos

Vietin tänään turistihenkistä päivää ja käveleskelin ympäri campusta kameran kanssa yhteensä monta tuntia. Onnistuin bongaamaan läheisellä järvellä muutamia tipuja ja niitä kuvatessani meinasin pariin otteeseen itsekin päätyä järveen. Yli 30 asteen helteessä se olisi tosin saattanut viilentää mukavasti. Pelkäsin kuollakseni törmääväni myös vähemmän miellyttäviin eläimiin siellä pusikoissa rämpiessäni ja asiaa ei helpottanut yhtään ohi lenkkeillyt mies, joka kysyi ohimennessään kuvaanko käärmeitä vai mitä.

Lopuksi vielä päivän suurin kana:

Cold Stone Creamery

Viimeisiä vaihtopäiviä viedään. Lauantaina otan kimpsut ja kampsut ja lähden kohti New Orleansia. Sitä ennen on kuitenkin vielä tosi paljon juttuja hoidettava ja itse asiassa minulla on vielä lauantaiaamuna viimeinen tenttikin. Yksi vaihtokaverini lähtee kuitenkin täältä jo huomenna ja päätimme juhlistaa sitä herkullisilla jäätelöannoksilla Cold Stonella. Olen koko kevään ajan suunnitellut iskua kyseiseen jäätelöravintolaan ja lopultakin pääsin kokeilemaan. Ja täytyy sanoa, että onneksi vasta nyt. Sen verran herkullinen oli valitsemani All Lovin' No Oven -annos, että minusta olisi varmaan tullut paikan kanta-asiakas, jos oisin tiennyt siitä aiemmin! Muutaman tunnin sulattelun jälkeen käytiin vielä viimeisen kerran lempiohjaajamme zumbatunnilla. Aivan mahtava päivä!

Pitkän päivän ilta

Niinhän siinä sitten kävi, että kun ehdin täällä kehua auringonpaisteesta nauttimisesta, niin kastuin eilen läpimäräksi matkalla zumbasta kotiin. Aikaisin heräämisen ja tehokkaan päivän vuoksi olin illalla todella väsynyt. Lähdin vielä Activity Centeriin opiskelemaan, mutta oli pakko palata jo reilun tunnin päästä kotiin kun silmät meinasivat painua väkisin kiinni.

Ennen nukkumaanmenoa laitoin vielä pyykit kuivumaan. (Tehopyykkäys reissua varten on aloitettu)

Vaihdoin pyjamashortsit jalkaan.

Keitin vettä.

Tein siitä kaakaota.

Ja luin peiton alla Harry Potter ja Azkabanin vankia.

Aurinkoinen tenttipäivä

Tähän päivään on kuulunut aamuviideltä herätys, kaksi tenttiä, perunakeittoa ja auringonpaisteesta nauttimista.