Pizzalauantai

Spinningin jälkeinen nälkä ja väsymys saivat minut haluamaan pizzaa. Ei valmista, vaan itse tehtyä. Poikkesinkin kotimatkalla ruokakaupassa hiivaostoksilla ja kotiin päästessäni pyöräytin pizzataikina.

Nycissä ollessani söin kerran pizza slicen jauhelihalla ja cheddarilla ja totesin combon erittäin mainioksi. Niinpä täytteeksi tähän pizzaan valikoituivat hirven jauheliha, punasipuli ja cheddar-juusto. En käyttänyt ollenkaan mozzarellaa tai muuta, perinteistä pizzajuustoa, vaan lisäsin muiden täytteiden päälle siivuja cheddarista.

Valmiin pizzan päälle lisäsin vielä hieman tuoretta basilikaa ja raastettua parmesania. Oli hyvää.

Kurpitsalamput

Sain siskoltani tuliaisiksi aivan älyttömän hienot lamput. Näiden avulla pieneen kerrostaloasuntoonkin saa hieman Halloweenin tuntua.

Haaveilin tänä(kin) vuonna kurpitsan kovertamisesta. Valitettavasti minulla ei kuitenkaan olisi sille tämän hetkisessä kodissani mitään sellaista paikkaa, missä se säilyisi kunnolla. Onneksi nämä valot ajavat hieman samaa asiaa.

Omalta osaltani naamiaiset taitavat tänä vuonna jäädä väliin. Tarjolla olisi kyllä monenlaisia Halloween -kekkereitä, mutta valitettavasti opiskelukiireet menenevät etusijalle. Näiden valojen ja muutaman oranssin kynttilän avulla taidankin viettää kurpitsajuhlaa tänä vuonna kotosalla, villasukat jalassa ja glögimuki kädessä. (Aivan, glögikausi on avattu jo hyvän aikaa sitten)

Pakkaspäivän aamiainen

Kuivat pakkaspäivät ovat syksyssä parasta. Ihanan kauniita ja raikkaita. Oma aamuni lähti käyntiin täyttävällä ja hyvällä aamiaisella: proteiinipannukakuilla, satsumalla ja kahvilla.

Perinteisen kaurapuuron kannattajalle proteiinipannukakut tarjoavat mukavan vaihtoehdon. Nälkä pysyy hyvin pois ja energiaa riittää lounaalle saakka. Toimivat itselläni jopa puuroa paremmin. Äidin tekemä hillo sopii erityisen hyvin kirpsakkaan pakkassäähän. Harmi vaan, kun hillo alkaa olla jo kohta loppu. (Jos äiti siis kokee suurta halua lähettää lisää, niin anna mennä vaan. Tyhjä purkki on kauhean ruma jääkaapissa.)

Satsuman kanssa virittelin lapsuusmuistoja. Lapsena kun ne piti aina avata "kukaksi" ennen nauttimista. Kuva ei sitä paljasta, mutta omani hajosi heti. Unohdin nimittäin koko idean jo kuorimishetkellä. Onneksi maku on sama ulkonäöstä huolimatta.

Don't you worry child

Syksy kukkii parvekkeella

Vanhempani vierailivat viikko sitten luonani. Tuliaisiksi sain ruoka-avustuksen lisäksi täytteet tyhjään parvekelaatikkoon: kaksi kanervaa ja jäkälää. Tänä talvena ranskalaista parvekettani koristaakin kuolleen krysanteemin sijaan paljon nätimmat kukkaset. Kiitokset äipälle. 

Hippiäinen lensi kotiin

Olin jo pitkään kaivannut jotain väriä asuntooni. Erityisesti nyt syksyn saapuessa kaipasin piristystä muuten suhteellisen vaaleaan sisustukseen. Ratkaisu löytyi Marimekon liikkeestä.

Aluksi menin katsomaan mustavalkoisia kankaita tarkoituksenani tehdä niistä pöytäliina. Eräs toinen asiakas sattui kuitenkin valitsemaan punapohjaisen Hippiäisen itselleen ja kangaspakettia katsellessani totesin, että se on ratkaisu myös oman kotini värittömyyteen.

Niin lähti kangas mukaani, ja sisareni ahkeran ompelu-urakan jälkeen pöytä sai kankaan päällensä.

Lisäksi ruokapöytää koristavat nyt naapurin tädiltä saadut talviomenat.

Aston

Viime aikoina olen kuunnellut todella paljon australialaista, klassista musiikkia soittavaa Astonia. Bändi soittaa populaarimusiikkia, mutta hyvin eri tavalla kuin alkuperäinen esittäjä. Näin tutut hitit muuntuvat, ainakin omasta mielestäni, vielä paremmiksi. Suosittelen tutustumaan:

"Home is the nicest word there is."

Hyvän mielen pannukakut

Tänään halusin tehdä iltapalaksi jotain uutta. Tarkoituksenani oli saada terveellistä, täyttävää ja hyvää syötävää. Hetken googlettelun jälkeen päädyin proteiinipannukakkuihin.

Oma ohjeeni oli eräänlainen yhdistelmä löytämistäni resepteistä:

                    3     valkuaista

                 125g  maitorahkaa

                 2 rkl   kaurajauhoja

                           kanelia

                           kardemummaa

                           Hermesetas -makeutustippoja

                           kookosöljyä (paistamiseen)

Lopputulokseen olin erittäin tyytyväinen. Äidin tekemä appelsiini-porkkanahillo kruunasi kokonaisuuden. Nam.

Syyskukkasia

Ostin puolitoista viikkoa sitten kukkasia kotiin. Syksyinen kimppu on edelleen lähes yhtä kaunis kuin ostohetkellä ja kotikin näyttää paljon pirteämmältä pimeyden keskellä. Yhdeksän euroa ei ole mielestäni paha hinta siitä, että viihtyy kotona entistä paremmin. Tästä taitaa tulla ihan perinne.

Pullantuoksuinen koti

Olen jo pitkään suunnitellut leipovani jotain. Niinpä tänään, kun lähdin polkemaan tentin jälkeen kotia kohti, päätin että on pullapäivä. Nyt vierasvarat ovat pakastamista vaille valmiit.

Huomenna minulle tuleekin tosi mieluinen vieras, kun siskoni saapuu reiluksi viikoksi minua viihdyttämään.

Alkuviikosta kylään tulee myös yksi ystäväni toiselta paikkakunnalta. Kerrankin teen kaveriksi on jotain muutakin tarjottavaa.

Voisinpa luvata

Tänään on ollut aika perusmaanantai. Aamulla herääminen tuotti tuskaa ja käynnistyminen oli vaikeaa. Entisestään harmitti se, kun lempikauluspaitaa päälle laittaessani huomasin siinä olevan reiän. No ei auttanut muu, kuin pistää paita vaihtoon.

Myös oppimistehtävän kirjoittaminen osoitti aikamoisia vaikeuksia. Tekstiä kyllä kertyi, mutta erittäin hitaasti. Onneksi hyvä lounas vei ajatukset muualle ja kotiin palatessani kirjoittaminen sujui hieman helpommin. 

Päivän piristävin tekijä oli kello viiden spinning. Väsytti kyllä lähteä, mutta (niin kuin aina) tunnin jälkeen oli voittajafiilis. Jumppailujen jälkeen kokkailin illallista. Vaikka ruoka näytti epämääräiseltä tonnikala-ohrapuurolta, maku oli ihan mukava. Ja vatsa kiitti.

Nyt olen jo nostanut jalat ylös ja loppuillan aion viettää tv:n äärellä. Pitäisi kyllä kirjoittaa vielä hieman luentopäiväkirjaa, mutta jospa sitten huomenna.

Niin, ja koko päivän päässäni on soinut Emma Salokoski Ensemblen Voisinpa luvata.

Just another Sunday

Tämä(kin) päivä on mennyt aikalailla kokonaan opiskelun merkeissä. Ensi viikon tentti ja monta palautustehtävää vaativat todella paljon työtä. 

Onneksi opiskeluakin voi piristää mukavilla asioilla: kynttilöillä, teellä ja suklaakekseillä.

Sateesta huolimatta syksy on kyllä parasta aikaa.

Onneksi on myös yksi pieni karvapallero, joka saa (lähes) aina hymyilemään.

Kesällä kerran

Tehtiin lättyjä.

 Oli kermavaahtoa.

Oli tuoreita mustikoita.

Niin, ja niitä lättyjä.

Mökillä oli mukavaa.

Syksyn keskellä

Tänään luennon jälkeen poikkesin pikaisesti Sokoksen 3+1 -päivillä. Etsimiäni jumppahousuja ei enää ollut jäljellä, mutta onnistuin kuitenkin tekemään muutaman kivan löydön. Mukaani lähtivät kuivashampoo, kosteusvoide ja Röhnischin olohousut. Ei siis kovin ihmeellisiä.

Kotona vastassa oli aika energinen villakoira. Nappasinkin Olgan heti mukaani ja kävimme tekemässä pitkän kävelylenkin raikkaassa syyssäässä. Rantaraitille katosi molemmilta ylimääräiset energiat. Nyt lattialla makaa tyytyväinen karvapallero ja sen omistaja on vähintääkin yhtä väsynyt ja onnellinen.

Aamuluennon pelastaja

Jos luulet, että tämä kuva on otos joltain viikon aiemmalta aamulta, olet väärässä. Toivoisin kylläkin toisin. Sen sijaan, että nauttisin rauhallisesta lauantaiaamusta, minun täytyykin suunnata kuusi tuntia kestävälle luennolle. Jei! Onneksi tässäkin aamussa on jotain positiivistakin: kahvintäyteinen cowboy!

Arjen palasia

Kuolleista herännyt

Parin kuukauden hiljaiselosta voisi päätellä, että minut olisi kaapattu ja kuopattu Floridan auringon alla. Todellisuudessa olen kuitenkin ehtinyt jo palata takaisin arkisen aherruksen pariin. Reissusta alkaa olla jo niin paljon aikaa, että välillä tulee epäiltyä, onko koko juttua edes tapahtunut.

New Orleansista ajoimme päivässä (1400 kilometria ja 15 tuntia!!!) Miamiin, missä vietimme 3 päivää ennen kuin suuntasimme 5 päivän Karibian risteilylle. Risteilyn jälkeen vuokrasimme auton ja ajelimme 6 päivää ympäri Floridaa, varsinaiset pysäkit olivat Naples, Orlando ja Tampa. Viimeisen yön vietimme vielä Miamissa, minkä jälkeen lentää hurautimme viimeisiksi 9 päiväksi New Yorkiin, joka vei tällä kertaa sydämeni täysin mennessään. Huikea kaupunki, muuta ei voi sanoa. Nyt kuvat puhuvatkoon puolestaan...

'