New York, Mumbai, Sydney, Barcelona, Buenos Aires... lista on loputon. Niin monta paikkaa, niin monta haavetta. Minulla on parantumaton tauti, nimittäin matkakuume! Haluan kauas, pitkän talven jälkeen mielellään jonnekin lämpimään. Haluan maata riippumatossa, istua kahviloissa, tutkimusretkeillä museoissa ja kastella hiukset lämpimällä merivedellä. Tahdon nousta koneeseen pelkän menolipun kanssa, tietäen vain seuraavan kohteen, mutten yhtään enempää. Ei liikaa suunnitelmia ja velvollisuuksia, pelkästään aikaa ja mielellään myös rahaa.
Vietän päivät pitkät lukien Pallontallajien keskustelupalstaa ja katsellen lentotarjouksia. Minun tekisi mieli jättää kaikki Suomessa taakse ja ottaa irtiotto. Haluaisin etsiskellä itseäni ja miettiä, mitä elämältäni haluan. Onnea kaikille niille, jotka ovat jo täysin kartalla tulevaisuutensa suhteen. Minulla ei nimittäin ole mitään tietoa, mitä haluan tehdä elämälläni. Tiedän vain, että haluan nähdä maailmaa. Olen nähnytkin jo jonkin verran, mutta aivan liian vähän. On vielä niin monta paikkaa, missä haluan käydä.
Kun istuu lentokentällä ja odottaa bordausta, jännitys on niin kova, että vatsanpohjassa kipristelee. En tiedä mitään hienompaa tunnetta. (Tässä romantisoidussa versiossa ei kuulu kuulutusta lennon myöhästymisestä, eikä oma matkalaukku ole juuri se, joka leviää keskelle kiitorataa lentohenkilökunnan siirtäessä matkatavaroita koneeseen.) Kun lähdön hetki on lähellä, on yhtä aikaa haikea ja onnellinen fiilis. Toki tulee ikävä kotia, mutta samalla uudet seikkailut ovat jo mielessä.
Syömisen ollessa yksi lempiharrastuksistani, haluan reissuun myös ruoan vuoksi. Entiselle nirppanokalle on vasta viime vuosina auennut aivan uusi makujen maailma. Balille haluaisin matkustaa uudestaan jo pelkän ruoankin takia. En ole elämässäni koskaan syönyt niin hyvää ruokaa. Muutenkin aasialainen keittiö on suosikkini ja kunnon pad thaita ei voita mikään.
Mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä enemmän haluan reissuun. Onneksi tähän kuumeeseen on tulossa pientä helpotusta toukokuussa. Olen silloin lähdössä puoleksitoista viikoksi Kroatiaan. Käyn samalla reissulla myös ainakin Venetsiassa ja Ljubljanassa. Pääsen siis nauttimaan ainakin italialaisen keittiön herkuista! Samaan aikaan haaveilen kuitenkin reissusta myös jonnekin kauemmaksi. Tämän hetkinen opiskelijabudjetti ei valitettavasti salli kovin pitkiä lomamatkoja. Täytyy siis jatkaa toistaiseksi haaveilua ja toivoa, että se loton suurpotti osuisi ensi lauantailla minulle =) Jos joku muu potee yhtä pahaa matkakuumetta ja on keksinyt siihen hyvän lievennyskeinon, niin otan mielelläni vinkkejä vastaan ;)
